Jep, jep! Juhannuksena laitettiin Hämeenkadun kämppä pakettiin super-über-tehokkaiden
muuttomiesten ansiosta! Eihän yksiössä valtavasti muuttamista ole, mutta enpä olisi uskonut että hommaan uppoaa vaan reilu puoli tuntia.
No anyways nyt on sitten se koti ollutta ja mennyttä, kuten kuvasta näkyy. Jos oikein muistan niin olen tuossa asunnossa tehnyt Suomessa asumisenkkani sitten vuoden 1998! Asuin siinä noin neljä vuotta yhteen putkeen. Sijainti oli ihan huippu! Aivan Lahden keskustassa ja kaikki palvelut lähellä. Bussipysäkkikin oli käytännössä talon edessä, mutta kumma kyllä usein jouduin aamuisin katsomaan kaihoisasti bussin 4B takavalon perään (en niin reipas aamuisin...)
Aluksi ajattelin että eipä tuo muutto ja kodin purkaminen niin kauheesti kolahda. Onhan niitä koteja jo ehtinyt kertyä, ja lopulta tämäkin on vaan yks asunto... Oli kuitenkin haikeaa irrottaa perheen ja ystävien kuvat jääkaapin ovesta, se tuntu vähän siltä kuin olisi irrottanut niitä ihmisiä omasta elämästä, kun tietää ettei niitä rakkaita kasvoja enää syksyllä joka päivä näe.
Sunnuntaina kävin vielä yksin siivoamassa asuntoa ja silloin tuli kyllä vähän pala kurkkuun. Tässä oli nyt taas yksi koti ja yksi elämänvaihe. Mielessä pyöri kaikki raamikset mitä siinä kodissa oli pidetty ja kahvipöytä keskustelut ystävien kanssa, uskomatonta miten neljä vuotta onkaan lyhyt aika! No lopulta se fiilistelyn ja avainten palautusten jälkeen se yksiö taitaakin nyt olla vaan joku asunto ja koti tulee sitten taas aikanaan olemaan jossain muualla:)
Tällä erää asustelen täällä Tikkiksellä äidin ja isän ilona ja odottelen tietoa Norjasta josko pääsisin raamattukoulun asuntolaan. Viimeisen tiedon mukaan koulun asuntola on täynnä ja olen jonotuslistalla sijalla yhdeksän. Norjassa yliopistot ja muut korkeakoulut ilmoittavat opiskelijavalinnoistaan heinäkuun puolenvälin jälkeen, jolloin voi olla että osa raamattukouluun tulijoista peruu tulonsa (ja meitsi saa kämpän...) Voi olla myös että asunto löytyy yksityisiltä markkinoilta. Tää asunnon oottaminen on itse asiassa aika kivaa ja jännää kun ei yhtään tiedä mihkä sitten päätyy, se on yllätys!
Kesä vietetään kuitenkin Tikkiksen kuusien katveessa, joihinkin koteihin voi aina palata:)
1 comment:
Mainoksen uhrina täällä - Tumppi siis välitti terveiset, ja nyt kun pieni örisevä mies suostui taintumaan päiväunille, tulin heti katsomaan :D
Pidän peukut ja varpaat pystyssä, että asuntokuviot järkkääntyvät parhaalla mahdollisella tavalla, mitä ikinä se sitten onkaan!
Tule käymään!
Post a Comment